1 Kings 20

Ahab voittaa kahdesti Benhadadin, Aramin kuninkaan

1Benhadad, Aramin kuningas, kokosi kaiken sotajoukkonsa. Hänellä oli mukanaan kolmekymmentä kaksi kuningasta sekä hevosia ja sotavaunuja. Hän meni ja piiritti Samariaa ja ryhtyi taisteluun sitä vastaan. 2Hän lähetti sanansaattajat kaupunkiin Ahabin, Israelin kuninkaan, luo 3ja käski sanoa hänelle: "Näin sanoo Benhadad: 'Hopeasi ja kultasi ovat minun, ja kauneimmat vaimosi ja lapsesi ovat myös minun.'"

4Israelin kuningas vastasi ja sanoi: "Niin kuin sinä olet sanonut, herrani, kuningas, minä olen sinun, minä ja kaikki, mitä minulla on."

5Sanansaattajat tulivat takaisin ja sanoivat: "Näin sanoo Benhadad: 'Minä olen lähettänyt sinulle tämän sanan: Anna minulle hopeasi ja kultasi, vaimosi ja lapsesi. 6Totisesti minä lähetän huomenna tähän aikaan palvelijani luoksesi tutkimaan talosi ja palvelijaisi talot. Kaiken, mikä on silmiesi ihastus, he ottavat haltuunsa ja vievät.'"

7Silloin Israelin kuningas kutsui kaikki maan vanhimmat ja sanoi: "Ymmärtäkää ja nähkää, että hän hankkii meille onnettomuutta, sillä kun hän lähetti vaatimaan minulta vaimojani ja lapsiani, hopeaani ja kultaani, en minä niitä häneltä kieltänyt."

8Kaikki vanhimmat ja kaikki kansa sanoivat hänelle: "Älä kuule häntä äläkä suostu."

9Hän sanoi Benhadadin sanansaattajille: "Sanokaa herralleni, kuninkaalle: 'Kaiken, mitä sinä ensi kerralla käskit palvelijasi tehdä, teen, mutta tätä en voi tehdä.'" Sanansaattajat menivät ja veivät tämän vastauksen hänelle. 10Mutta Benhadad lähetti hänelle sanan: "Jumalat rangaiskoot minua nyt ja vasta, jos Samarian tomu riittää täyttämään kaiken sen väen kourat, joka minua seuraa."

11Mutta Israelin kuningas vastasi ja sanoi: "Sanokaa hänelle: 'Älköön se, joka vyöttäytyy miekkaan, kerskatko niin kuin se, joka sen riisuu.'"

12Kun hän, juodessaan kuninkaitten kanssa lehtimajoissa, kuuli tämän vastauksen, hän sanoi palvelijoilleen: "Piiritys käyntiin!" Ja he panivat piirityksen käyntiin kaupunkia vastaan.

13Katso, eräs profeetta astui Ahabin, Israelin kuninkaan, eteen ja sanoi: "Näin sanoo Herra: Näetkö kaiken tuon suuren lauman? Katso, minä annan sen tänä päivänä käsiisi, että tulisit tietämään, että minä olen Herra."

14Ahab kysyi: "Kenen avulla?" Hän vastasi: "Näin sanoo Herra: Maaherrojen palvelijoiden avulla." Ahab kysyi vielä: "Kuka aloittaa taistelun?" Hän vastasi: "Sinä."

15Hän katsasti herrojen palvelijat, ja niitä oli kaksisataa kolmekymmentä kaksi. Niitten jälkeen hän katsasti kaiken väen, kaikki israelilaiset, joita oli seitsemäntuhatta. 16He tekivät hyökkäyksen puolenpäivän aikana, kun Benhadad oli juovuksissa ja joi lehtimajoissa, hän ja ne kolmekymmentä kaksi kuningasta, jotka olivat tulleet hänen avukseen. 17Maaherrojen palvelijat hyökkäsivät ensimmäisinä. Silloin Benhadad lähetti tiedustelemaan, ja hänelle ilmoitettiin: "Miehiä on lähtenyt liikkeelle Samariasta."

18Hän sanoi: "Jos he ovat lähteneet liikkeelle rauha mielessä, ottakaa heidät kiinni elävinä. Mutta jos he ovat lähteneet taistellakseen, ottakaa heidät silloinkin kiinni elävinä."

19Mutta kun maaherrojen palvelijat ja sotajoukko, joka seurasi heitä, olivat hyökänneet kaupungista, 20he surmasivat kukin miehen. Aramilaiset pakenivat, ja Israel ajoi heitä takaa. Benhadad, Aramin kuningas, pääsi muutamien ratsumiesten kanssa pakoon hevosen selässä. 21Mutta Israelin kuningas lähti liikkeelle ja valtasi hevoset ja sotavaunut. Hän tuotti aramilaisille suuren tappion. 22Profeetta astui Israelin kuninkaan eteen ja sanoi hänelle: "Vahvista itsesi, ymmärrä ja katso, mitä sinun on tehtävä, sillä vuoden vaihteessa hyökkää Aramin kuningas kimppuusi."

23Aramin kuninkaan palvelijat sanoivat tälle: "Heidän jumalansa on vuorijumala. Sen tähden he saivat meistä voiton. Mutta taistelkaamme heitä vastaan tasangolla, silloin varmasti saamme heistä voiton. 24Tee näin: Pane pois kuninkaat, kukin paikaltaan, ja aseta käskynhaltijat heidän sijaansa. 25Hanki itsellesi sotajoukko, yhtä suuri kuin menettämäsi oli, yhtä monta hevosta ja yhtä monet sotavaunut, ja taistelkaamme heitä vastaan tasangolla, niin varmasti saamme heistä voiton." Hän kuuli heitä ja teki niin.

26Vuoden vaihteessa Benhadad katsasti aramilaiset ja lähti Afekiin taistelemaan Israelia vastaan. 27Israelilaiset katsastettiin ja muonitettiin, ja he lähtivät heitä vastaan. Israelilaiset leiriytyivät heidän eteensä niin kuin kaksi pientä vuohilaumaa, mutta aramilaiset täyttivät maan. 28Silloin Jumalan mies astui Israelin kuninkaan eteen ja sanoi: "Näin sanoo Herra: Sen tähden, että aramilaiset ovat sanoneet: 'Herra on vuorijumala eikä laaksojumala', minä annan koko tämän suuren lauman käsiisi tullaksenne tietämään, että minä olen Herra."

29He olivat leiriytyneinä vastakkain seitsemän päivää. Seitsemäntenä päivänä syntyi taistelu, ja israelilaiset surmasivat aramilaisia satatuhatta jalkamiestä yhtenä päivänä. 30Jäljellejääneet pakenivat Afekiin, kaupunkiin. Muuri kaatui kahdenkymmenen seitsemän tuhannen jäljellejääneen miehen päälle. Mutta Benhadad pakeni, tuli kaupunkiin ja juoksi huoneesta huoneeseen. 31Hänen palvelijansa sanoivat hänelle: "Katso, olemme kuulleet, että Israelin heimon kuninkaat ovat laupiaita kuninkaita. Pankaamme säkit lanteillemme ja nuorat päämme ympärille ja antautukaamme Israelin kuninkaalle. Ehkäpä hän jättää sinut henkiin."

32He käärivät säkit lanteilleen ja panivat nuorat päänsä ympärille ja tulivat Israelin kuninkaan luo ja sanoivat: "Palvelijasi Benhadad sanoo: 'Salli minun elää.'" Hän sanoi: "Vieläkö hän elää? Hän on minun veljeni."

33Niin miehet katsoivat sen hyväksi enteeksi, tarttuivat kiireen vilkkaa hänen sanaansa ja sanoivat: "Benhadad on veljesi." Hän sanoi: "Menkää ja noutakaa hänet." Silloin Benhadad antautui hänelle, ja hän antoi hänen nousta vaunuihinsa. 34Benhadad sanoi hänelle: "Kaupungit, jotka minun isäni otti isältäsi, minä annan takaisin. Laita itsellesi katumyymälöitä Damaskoon, niin kuin isäni laittoi Samariaan." Ahab vastasi: "Minä päästän sinut menemään sillä välipuheella." Hän teki liiton hänen kanssaan ja päästi hänet menemään.

35Silloin eräs profeetanoppilaista sanoi Herran käskystä toverilleen: "Lyö minua." Mutta mies ei tahtonut lyödä häntä. 36Hän sanoi tälle: "Koska et kuullut Herran ääntä, niin, katso, leijona surmaa sinut, kun lähdet luotani." Kun hän lähti hänen luotaan, kohtasi leijona hänet ja surmasi hänet.

37Sitten hän tapasi toisen miehen ja sanoi: "Lyö minua." Mies löi hänet haavoille. 38Profeetta meni ja asettui tielle, jota kuninkaan oli kuljettava, ja teki itsensä tuntemattomaksi panemalla siteen silmilleen. 39Kun kuningas kulki ohi, hän huusi kuninkaalle ja sanoi: "Palvelijasi oli lähtenyt keskelle taistelua, ja katso, sieltä tuli mies ja toi toisen miehen luokseni ja sanoi: 'Vartioi tätä miestä. Jos hän katoaa, henkesi menee hänen hengestään, tai sinä maksat talentin hopeaa.'

40Palvelijallasi oli tehtävää siellä ja täällä, ja sitten miestä ei enää ollut." Israelin kuningas sanoi hänelle: "Tuomiosi on siis se. Olet sen itse julistanut."

41Hän poisti nopeasti siteen silmiltään, ja Israelin kuningas tunsi hänet, että hän oli profeettoja. 42Tämä sanoi hänelle: "Näin sanoo Herra: Koska sinä päästit käsistäsi menemään minulle tuhon omaksi vihityn miehen, menee henkesi hänen hengestään ja kansasi hänen kansastaan."

43Israelin kuningas meni kotiinsa pahastuneena ja alakuloisena ja tuli Samariaan.